Torstai 23. marraskuuta 2017
 
RSS-syöte

En ole antanut euroakaan uuden lastensairaalan rahankeräykseen, vaikka yhteiskunnassa ei ole mitään tärkeämpää, kuin lasten hyvinvointi ja julkiset terveyspalvelut.

HS:n toimittaja Jyri Hänninen: ”Jos esimerkiksi yritykset eivät ole valmiit maksamaan veroja mutta tukevat Lastensairaalan kaltaisia keräyskampanjoita, siinä on selvä ristiriita.”

Riku Rantala: ”Samat henkilöt pyrkivät muuttamaan yhteiskuntaamme niin, että hyvin tienaavien ei tarvitsisi osallistua mihinkään muihin hankkeisiin kuin mikä sattuu kulloinkin huvittamaan.”

Kelan tutkimusprofessori Heikki Hiilamo: ”On kuitenkin hälyttävää, jos varakkaimmat meistä hylkäävät tämän demokraattisen prosessin [verojen maksaminen ja poliittinen päätöksenteko] ja alkavat henkilökohtaisten mieltymystensä perusteella valita mihin kohteisiin apua annetaan.”

Toimittaja Eve Mantu: ”Myös puheenjohtaja Anne Berner herättää hämmennystä. Toisessa roolissaan perheyrityksen toimitusjohtajana hän on aktiivisesti ajanut yhteisöveron alentamista.”

Emilia Lehtinen: ”En ole laittanut vielä euroakaan. Minun mielestäni sairaalaa ei pidä rahoittaa näin, vaan verorahoilla. Suomessa on julkinen terveydenhoito, erikoissairaanhoito erityisesti ja sen on hyvä pysyä julkisena. Silloin tiedämme mistä rahat tulevat, ketä siellä hoidetaan, kuka tekee päätöksiä – siihen voimme me kaikki vaikuttaa. Ei saa käydä niin, että päätökset karkaavat johonkin säätiöön, jonka tulevaisuudesta emme tiedä.”

Nimimerkki Sinikka Slotte: ”Hankkeen puuhamiehet ja -naiset ovat pääosin henkilöitä, jotka eivät pääomatuloistaan maksa lainkaan kunnallisveroa. Jos laskettaisiin, miten paljon näiden henkilöiden pääomatuloista kertyisi vuodessa kunnallisveroa, voisi sillä summalla kustantaa koko hankkeen. Siksi suhtaudun keräykseen hyvin kriittisesti.”

Toimittaja Maria Ruuska: ”Muille sairaaloille erillistä keräystä ei vain ole suotu, koska Suomen vauraimpiin ja vaikutusvaltaisimpiin lukeutuvan naisen lapsi sattui olemaan hoidettavana Helsingissä. Lisäksi varainkeräys on hyvin kilpailtu ala, jossa toisen euro on toiselta pois. Järjestöjen mukaan lastensairaalan keräyksen onnistuminen onkin näkynyt selvästi muiden lahjoitusten vähenemisenä. – - . Säätiöiden ja keräysten yleistyminen antaa niiden perustajille vallan määritellä, mikä yhteiskunnassa on tukemisen arvoista. – -. Toivon silti ensi vuoden eduskuntavaaleissa valituksi ihmisiä, joiden mielestä uuden lastensairaalan keräys saa jäädä lajinsa ensimmäiseksi ja viimeiseksi.”

Uusi Lastensairaala 2017 -hankkeen tukiyhdistyksen ja säätiön hallituksen puheenjohtaja Anne Berner on todennut Helsingin Sanomisssa: ”Pi­dän erin­omai­se­na si­tä aja­tus­ta, et­tä in­ves­toin­ti teh­dään yh­teis­työs­sä jul­ki­sen sek­to­rin ja kol­man­nen sek­to­rin kans­sa.”

Minä pidän erin­omai­se­na aja­tus­ta, et­tä in­ves­toin­ti teh­täisiin yh­teis­työs­sä jul­ki­sen sek­to­rin sekä rikkaiden kans­sa siten, että Anne Bernerin, yritysten hallitusten jäsenten, veroja kiertävien eli palkkoja osikontuloina nostavien lääkäreiden, yritysten johdon yms. ihmisten kokouspalkkioiden ja osinkotulojen verotusta nostetaan. Sillä rahasummalla, mitä suomalaiset rikkaat kiertävät veroja verokikkailullaan, rakennettasiiin Suomi täyteen lastensairaaloita.

Anne Berner on ruotsinkielisen Hankenin (Svenska handelshögskolan) kasvatteja, rikkaasta suvusta ja perheyritys Vallila Interiorin pääomistaja ja hallituksen puheenjohtaja. Hän on myös Perheyritysten liiton valtuuskunnan jäsen, Suomalaisen Työn Liiton johtokunnan jäsen ja usean suomalaisyrityksen hallituksen jäsen. Kokouspalkkioita ja pääomatuloja siis riittää. Ansio- ja pääomatulot vuonna 2012 olivat yli 550 000 euroa.

Lasten kärsimyksellä on helppo rahastaa ja samalla sitten ajaa verojen keventämistä ja väittää, että hyvinvointiyhteiskunta passivoi, kuten Anne Berner on Hesarissa tuonut esille. Viesti ei jää epäselväksi: rikkaille vähemmän veroja, julkinen sektori pois ja lasten kärsimysten vähentäminen vapaaehtoisen hyväntekeväisyyden varaan. Jos Anne Berner oikeasti ajattelisi kuten minä – että yhteiskuntaa on arvioitava sen kautta, miten se kohtelee heikoimipiaan ja vähäosaisimpiaan – hän ajaisi pysyvää rikkaiden verotuksen nostamista ja heidän verokikkailunsa kriminalisoimista eikä tällaisia satunnaisia hankkeita, jotka vieläpä kattavat vain marginaalisen osan sairaalan kokonaiskustannuksista.

Anne Bernerin keräämällä 30 miljoonalla eurolla ei rakenneta, puhumattakaan ylläpitämisestä, edes yhtä lastensairaalaa. Kyseinen rahankeräys on yhtä tyhjän kanssa – varsinkin pitkällä aikavälillä. Hankkeen todellinen tarkoitus taitaakin olla huomion vieminen pois pääomaverotuksen alhaisuudesta ja rikkaiden verokikkailusta.

Anne Bernerin oma lapsi on ollut hoidettavana Lastenklinikalla, jonka uuden lastensairaalan on tarkoitus korvata, joten voidaan sanoa, että Anne Berner kerjää muilta ihmisiltä rahaa oman lapsensa hoitamiseen – tai ainakin oman kokemuksensa hoitamiseen.

Anne Berneriä harmittaa varmasti, että Suomessa ei ole lasten yksityissairaalaa, koska silloin Bernerin ei tarvitisi kerjätä rahaa uuteen lastensairaalaan, vaan hän voisi rikkaana viedä lapsensa yksityissairaalaan ja jättää köyhien lapset vanhentuneelle ja ahtaalle Lastenklinikalle. Jos Suomessa olisi lasten yksityissairaala, rikkaat eivät vaatisi, että kaikkien lasten tulee päästä samantasoiseen sairaalaan, vaan he väittäisivät, että ”yksityiset terveyspalvelut täydentävät julkista sektoria”, kuten he väittävät, mikä tarkoittaa sitä, ettei terveydenhuoltoon saa heidän mielestään laittaa enempää verorahoja, vaan rikkaille pitää olla omat, muita paremmat palvelut. Seuraavana olisivat sitten vuorossa yksityiskoulut, jolloin Suomi olisi kuin USA.

Anne Bernerin vetämä hanke ei ole hyväntekeväisyyttä vaan talouspolitiikkan tekemistä, jossa halutaan viedä Suomea kohti USA:n mallia, jossa rikkaat maksavat vähän veroja ja köyhien ja vähäosaisten auttaminen on jätetty hyväntekeväisyyden armoille. USA on varallisuuseroiltaan maailman epätasa-arvoisin maa.

Yksi vastaus   “Uusi lastensairaala, hyvinvointivaltio ja Anne Berner”

  1. Tero Lintanen kirjoitti:

    Korruptio on yhtä luonnollista kuin käsien toiminta syödessä. Vasen auttaa oikeata ja oikea vasenta, kun ruokailija siirtää ruokaa suuhun. Tässä tapauksessa jotkut siirtävät yhteiskunnan maksamaa ruokaa lautaselle ja kutsuvat valikoidun joukon syömään. Jännä järjestely, jossa ei tarvitse tehdä ruokansa eteen juuri mitään. Riittää, että kehuu vuolaasti tällaista järjestelyä, jossa lapsetkin saavat ruokaa. Eikö olekin hienoa, kun on saanut ruokkia lapsia. Ilman hyväntekijöitä lapset olisivat nähneet nälkää julman yhteiskunnan heitteillejättäminä.

Kirjoita kommentti