Tiistai 16. tammikuuta 2018
 
RSS-syöte

Seppo Heinonen Vantaalta otti Helsingin Sanomissa 26.11.2007 kantaa alun perin Marjut Lindbergin (HS 8.11.) aloittamaan keskusteluun terveyden ja elintason suhteesta.

Heinonen viittasi Yhdysvalloissa tehtyyn tutkimuksen, jonka mukaan edullinen terveydenhoito ei paranna ihmisten terveydentilaa. Terveyspalveluja käytetään yleensä vasta silloin, kun on jo sairas, joten edullinen terveydenhoito ei pidä ihmisiä terveenä.

Dosentti Markku Hyyppä kirjoitti (HS 23.11.), miten sosiaalinen osallistuminen ja harrastaminen edistävät terveyttä yhtä paljon kuin liikunta tai laihdutus. Ensin mainitut asiat vaikuttavat ihmisen psyykeen, joka taas vaikuttaa ihmisen terveyteen.

Suuri osa sairauksista on alkujaan psykosomaattisia. Tämän lisäksi ihminen, joka voi psyykkisesti hyvin, jaksaa liikkua eikä hänen myöskään tarvitse parantaa oloaan syömällä epäterveellisesti.

Yksi olennaisesti psyykkiseen hyvinvointiin vaikuttava tekijä on yksilön mahdollisuus toteuttaa itseään. Tämä edellyttää kuitenkin enemmän tai vähemmän yksilöltä maksukykyä.

Aarne Karjunen toi esille (HS 10.11.), että 1920 – 30-lukujen vaihteen pula-ajan sekä sota-ajan alemmasta elintasosta huolimatta kansa oli terveempää kuin nykyisin. Ehkä tuolloin ihmiset liikkuivat enemmän.

Seppo Heinonen viittasi lopuksi Linda S. Gottfredsonin artikkeliin, jossa ehdotetaan, että ihmisten älyllisillä eroilla olisi olennainen merkitys ihmisten terveydentilan eroihin eikä niinkään koulutus- ja tulotasolla itsessään, ja että tämän vuoksi terveysvalistusta tulisi kehittää.

Terveysvalistus ei pure, jos ihmisellä ei ole motiivia huolehtia terveydestään. Motiivi tulee houkutuksista tai rajoituksista. Yksi keino rajoituksissa on epäterveellisen ruoan ja alkoholin korkeampi verotus. Houkutuksena voi toimia riittävän edulliset mahdollisuudet liikkumiseen ja liikuntavälineisiin.

Ihmisten älykkyyden eroihin emme voi vaikuttaa, mutta voimme vaikuttaa siihen, että ihmisillä on mahdollisimman tasa-arvoiset mahdollisuudet toteuttaa itseään huolehtimalla kaikkien ihmisten riittävästä toimeentulosta.

Jotkut pelkäävät, että ihmisten tulojen kasvaminen (alimmissa tuloluokissa) vain alentaisi ihmisten terveyttä, kun ihmiset ostaisivat enemmän (epäterveellistä) ruokaa. Tämän logiikan mukaan hyvätuloisten pitäisi olla huonokuntoisempia kuin pienituloiset ovat tai hyvätuloisilta pitäisi ottaa tuloja pois, jotta heistä tulisi terveempiä.


Linda S. Gottfredsonin artikkeli (pdf)


Tiivistelmä artikkelin aiheesta (ppt-tiedosto)

Kirjoita kommentti