Torstai 18. lokakuuta 2018
 
RSS-syöte

Pohjoismaiden neuvoston ja Pohjoismaiden ministerineuvoston erityisasiantuntija Marjatta Liljeström totesi HS:n mielipidesivulla 8.7., että satoja suomalaisia virkamiehiä, poliitikkoja ja asiantuntijoita on mukana pohjoismaisessa yhteistyössä – ei siis satojatuhansia kuten pakkoruotsin perusteella voi luulla.

Liljeström totesi Pohjoismaiden neuvostolla ja Pohjoismaiden ministerineuvostolla olevan käytössään käännös- ja tulkkauspalvelu. Suomalaisten ei siis välttämättä tarvitse osata ruotsia näissä yhteyksissä.

On kyseenalaista, että Suomi hyväksyy sen, ettei Suomen kannalta ruotsia tasa-arvoisempi englanti ole työkieli virallisessa pohjoismaisessa yhteistyössä. Jos pohjoismainen yhteistyö kaatuu siihen, että Suomi vaatii kielellistä tasavertaisuutta, ei yhteistyöllä ole todellista pohjaa olemassakaan. Vaikka englanti on suomenkielisille vieras kieli, on se tasavertaisempi kieli kuin ruotsi.

Liljeström totesi HS:n mielipidesivulla 15.7., että kielellinen tasavertaisuus saadaan ainoastaan, jos kaikki osapuolet voivat käyttää äidinkieltään. Niinpä, ei siis siten, että suomenkieliset puhuvat ruotsia Pohjoismaisessa yhteistyössä.

Nuorten Pohjoismaiden neuvosto (NPN) sekä useat ruotsalais-suomalaiset konsernit ovat vaihtaneet työkielensä ruotsista englantiin. Konserneista voi mainita Stora Enson ja Nordean. HS kirjoitti 16.4.2008:

’Pohjoismaisen yhteistyön tulee olla avointa kaikille yksilöille Pohjoismaissa, se ei saa olla eksklusiivinen seura skandinaavisia kieliä puhuville”, tiistaina Norjan Stavangerissa kokoontunut neuvosto totesi.
NPN:n puheenjohtajisto aikoo käyttää englantia, kun se on välttämätöntä. Neuvoston presidentin Lisbeth Sejer Gøtzschen mukaan kaikki jäsenet eivät nyt ymmärrä kokouksissa sanottuja asioita.”

Liljeström totesi HS:n mielipidesivulla 15.7., että Nuorten Pohjoismaiden neuvoston vuosittaisessa istunnossa on suomen ja islannin tulkkaus, ja että Itämeren parlamentaarikkokonferenssissa tulkataan skandinaavisia kieliä, englantia, venäjää, saksaa ja puolaa. Oli niin tai näin, englantia tai tulkkausta, mutta ruotsia ei siis tarvita.

Kolumnisti Olli Kivinen totesi HS:ssa 13.10.2009 kirjoituksessaan ”Itämeri haastaa Pohjoismaat” seuraavaa:

Pohjoismaat ovat jo pitkään suunnanneet katseensa Baltian ja muihin Itämeren alueen maihin, mutta myös EU:n puitteissa Itämeri-yhteistyö on järjestäytymässä. – -.

Itämeren viime aikoina herättämä keskustelu on suunnannut huomion myös pohjoismaisen yhteistyön ikuiseen kipupisteeseen, kielikysymykseen. Baltiassa ja muissa maissa tehtävässä yhteistyössä korostuu englannin asema niin sanotun skandinaaviskan kustannuksella; selvää on, ettei sillä tiellä pääse eteenpäin pohjoismaisilla kielillä.

Todellisuus aiheuttaa tiukkaa kädenvääntöä. Skandinaaviskasta halutaan pitää kiinni, koska sitä pidetään pohjoismaisen identiteetin keskeisenä osana, mutta toisaalta suomalaiset ja islantilaiset ovat väistämättä eriarvoisessa asemassa.”

Kuvaavaa onkin, että Itämeren parlamentaarikkokonferenssin nettisivusto on englanniksi.

Kirjoita kommentti