Tiistai 16. tammikuuta 2018
 
RSS-syöte

Yle

Ylen päärakennus Iso Paja ©Wikimedia Commons/Markus Koljonen

HS 4.3.2010: Kimmo Sasi (kok.) ehdottaa mediamaksuksi 195 euroa.

Mediamaksua ei voi korottaa loputtomasti, koska maksu on sama kaikille tuloista riippumatta. Alun perin mediamaksun piti olla 175 eur, nyt kansanedustaja Sasi ehdottaa maksuksi 195 eur. Tämä tarkoittaa myös sitä, että jos tulevaisuudessa Yleltä loppuu raha, mediamaksua tullaan korottamaan koko ajan lisää.

On myös ehdotettu Ylen toiminnan supistamista (esim. Mika Lintilä). Ylen toimintaa ei voida loputtomasti supistaa, koska Ylen tehtävä on lakisääteinen, Ylen tehtävä on mm. sivistävä.

Ylen toiminnan lisäksi on varattu suuri summa rahaa valtion budjetista mediamaksun. Tiedetään jo siis valmiiksi, että osa ihmisistä ei kykene tai ei aio esim. maksun vastustamiseksi maksaa mediamaksua. Se, että Yleä ei rahoiteta valtion budjetista, vaan erillisellä maksulla, tuo siis kuluja valtiolle.

Pienempituloisten kohdalla maksun maksaja on lopulta valtio, kun pienempituloisten kohdalla mediamaksun maksaa kuntien sosiaalihuolto. Vai aikookohan kokoomus seuraavaksi ehdottaa, etteivät pienituloiset mitään mediaa edes tarvitse. Tämä olisi sekä demokratian että tasa-arvon vastaista, eikä myöskään edistäisi työllisyyttä – puhumattakaan pienetuloisten psyykkisestä hyvinvoinnista, jolla taas on vaikutus mm. kuntien talouteen sekä työkykyyn.

Kaikki edellinen olisi pitkälle korjattavissa sillä, että Yle rahoitetaan valtion budjetista, kuten muutkin julkishallinnon palvelut rahoitetaan. Yksikään kansanedustaja tai ministeri ei ole pystynyt esittämään perusteita sille, miksi näin ei tehdä. Kyseessä on epätasa-arvon, eli tasaverotuksen, ajaminen: rikas ja köyhä maksaa saman maksun.

Kuinkahan monta tv:n käyttäjää sekä netin käyttäjää Sasin perheessä on, kuinka paljon niitä hyödynnetään ja mitkä ovat perheen nettotulot vuodessa? Kuinka paljon siis nettomaksu perheessä on käyttäjää ja käyttöä kohden suhteutettuna perheen tuloihin? Ei varmasti kovin paljon

Kimmo Sasin, Suvi Lindénin. Mika Lintilän ym. muiden kokoomuslaisten ja keskustalaisten mielestä tasa-arvoa on se, että esim. yhden henkilön talous, jossa tulot ovat pienet ja jossa ei käytetä nettiä ehkä ollenkaan eikä välttämättä edes tv:tä ja radiota – puhumattakaan kuuroista, jotka eivät näitä edes pysty käyttämään – maksavat saman maksun.

Vaikka Ylen sisältöä on netissä, sisältö ei ole talouksille ilmaista, sillä nettiyhteys maksaa – tällä hetkellä vähintään noin 20 eur/kk eli noin 240 eur vuodessa. Puhumme siis tosiasiassa vähintään 430 euron vuosimaksusta, jos aikoo käyttää kaikkia Ylen palveluita – eikä hinta tähän lopu. Televisio, digiboksi ja radio maksavat yhteensä useita satoja euroja – eikä näitä maksa sossu. Luuletteko tosiaan, kokoomuslaiset ja keskustalaiset, että pienituloisilla on varaa maksaa tällaisia maksuja?

Kaikki edellinen olisi pitkälle korjattavissa sillä, että Yle rahoitetaan valtion budjetista, mutta ideologia, eli itsepäinen epätasa-arvon eli tasaverotuksen ajaminen, menee kokoomuksella järjen ja arvojen edelle.

”TV-maksua ei ole voinut korottaa ihan mielettömästi joka vuosi, koska korotuksista saattoi seurata myös se, että osa ihmisistä irtisanoi lupansa. Mediamaksua eduskunta voi (YLE:n toivomuksesta) nostaa vaikka joka vuosi ja vaikka kuinka korkealle, kunhan maan hallitus pääsee siitä keskenään yhteisymmärrykseen. Mediamaksulla voidaan jatkossa rahoittaa ehkä muitakin valtion menoja, koska raha ei mene suoraan YLE:lle vaan viestintävirastolle?”
- yksityisajattelija, HS keskustelu, 9.3.2010

Kuluttajaliitto: Mediamaksu epäoikeudenmukainen

Yle-maksu johtaa orwellilaiseen yhteiskuntaan

Kilpailuvirasto ruttasi Yle-maksun

Tässä Yle-maksun suurimmat ongelmat

Alas Yle-maksu – Yle rahoitettava budjetista

A-Talk 23.4.2009: Hyväksytkö pakollisen YLE-maksun?

Kirjoita kommentti