Suomalainen kielipolitiikka – yhteiskunnan tarve vai ihmisten mielipiteitä? « Blogi Arko Salminen
Keskiviikkko 22. elokuuta 2018
 
RSS-syöte

Suomen ruotsinopettajien pj. Sisko Harkoma, Suomen kieltenopettajien pj. Kari Jukarainen ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen johtaja Pirkko Nuolijärvi kirjoittivat Helsingin Sanomissa 3.4.2011 otsikolla ”Yhteiskuntamme tarvitsee monipuolisesti kielitaitoisia kansalaisia”.

Kirjoittajat toivat esille, että yhteiskunnan tarpeet ovat tärkeämpiä kuin yksilön valinnanmahdollisuudet. Tämän vuoksi onkin tärkeää erottaa todelliset yhteiskunnan tarpeet henkilökohtaisista mielipiteistä.

Ruotsin kielen kohdalla todellinen yhteiskunnan tarve muodostuu virallisesta pohjoismaisesta yhteistyöstä, kaupankäynnistä Ruotsin kanssa sekä suomenruotsalaisten tarvitsemista palveluista.

Myös yleissivistys on yhteiskunnan tarve. Yleissivistävät kielet ovat kieliä, jotka ovat välttämättömiä yhteiskuntaan osallistumisessa tai tietojen ja taitojen hankkimisessa. Suomessa yleissivistävät kielet ovat suomi ja englanti.

Tällä hetkellä ruotsin kielen yhteiskunnalliseen tarpeeseen riittää se, että vajaa puolet suomalaisista – ruotsinkieliset mukaan laskettuna – osaa ruotsia. Nyt koulussa kielten opiskelua aloittavien kohdalla riittää pienempi osa, sillä globalisaation myötä kaupankäyntiä tulee suunnata ostovoimaisempiin maihin kuin Ruotsi.

Ruotsin kielen laadukkaan opetuksen tarjonta on todellinen yhteiskunnan tarve. Jos tähän sotketaan henkilökohtaisia mielipiteitä – kuten näkemyksiä identiteetistä ja kulttuurista – ja näiden perusteella kieli pakotetaan koko kansalle, kyseessä ei ole yhteiskunnan tarve vaan totalitarismi.

Kirjoita kommentti