Sunnuntai 15. heinäkuuta 2018
 
RSS-syöte

Category Archive for 'Pakkoruotsi'

Pohjoismaiden neuvoston ja Pohjoismaiden ministerineuvoston erityisasiantuntija Marjatta Liljeström totesi HS:n mielipidesivulla 8.7., että satoja suomalaisia virkamiehiä, poliitikkoja ja asiantuntijoita on mukana pohjoismaisessa yhteistyössä – ei siis satojatuhansia kuten pakkoruotsin perusteella voi luulla. Liljeström totesi Pohjoismaiden neuvostolla ja Pohjoismaiden ministerineuvostolla olevan käytössään käännös- ja tulkkauspalvelu. Suomalaisten ei siis välttämättä tarvitse osata ruotsia näissä yhteyksissä. On kyseenalaista, [...]

Read Full Post »

Svenska nu -valtuuskunnan puheenjohtaja Paavo Lipponen puolusti HS:n mielipidesivulla 17.6. ruotsin kielen pakottamista kansalaisille Suomen kaksikielisyydellä, Suomen identiteetillä, pohjoismaisuudella, tasa-arvolla sekä ruotsin tarpeella työelämässä Suomen kaksikielisyys Kirjoituksessa sekoittuivat käsitteet Suomi sekä Suomen kansalaiset. Suomi on valtio. Suomen kaksikielisyys tulee siitä, että suomenkieliset puhuvat suomea ja ruotsinkieliset puhuvat ruotsia. Kuten perustuslaissa, kielilaissa ja kielitaitolaissa kaikissa todetaan, [...]

Read Full Post »

Rappeutunut ihminen

Kukaan ihminen ei ole psyykkisesti täysin terve, sillä kukaan ei ole kasvanut psyykkisesti täydellisessä ympäristössä, eikä kukaan pysty tekemään itsestään täydellistä. Kukaan ihminen ei ole asenteista täysin vapaa, sillä kukaan ei ole kasvanut asenteista täydellisesti vapaassa ympäristössä, eikä kukaan pysty tekemään itsestään täydellistä. Kukaan ihminen ei ole moraaliltaan täydellinen, sillä kukaan ei ole kasvanut moraalisesti [...]

Read Full Post »

Asennevamma ruotsin kieleen

Kieltenopettaja Outi Okkosen mielestä (HS, Mielipide, 22.12.2008) oppilaalla on asennevamma, jos oppilas haluaa opiskella saksaa, mutta ei halua opiskella ruotsia. Laulunopettajana Okkonen ilmeisesti sanoisi, että ihmisellä on asennevamma, jos hän haluaa opiskella kitaransoittoa, mutta ei laulua. Juoksuvalmentaja Okkonen ilmeisesti sanoisi, että ihmisellä on asennevamma, jos hän haluaa harrastaa uintia, mutta ei juoksua. Loogisempi päätelmä on, [...]

Read Full Post »

Englannin vai ruotsin ylivalta, HS?

Vantaan perusopetuksen johtaja Tiina Hirvonen vastasi (HS 4.6.2008) Lari Kotilaisen kysymykseen (HS 26.5.2008), miksi Vantaalla voi opiskella A-kielenä vain englantia. Olennaisempi kysymys olisi ollut, miksi 7. luokalta alkavana B-kielenä voi Vantaalla lukea vain ruotsia. Kuten Hirvonen totesi, englanti kuuluu yleissivistykseen. Suomenkielinen tarvitsee tietojen ja taitojen hankkimiseen suomea ja englantia, ruotsia välttämättä ei. Ruotsin kielen osaaminen [...]

Read Full Post »

Surkuhupaisa kaksikielisyys

Päivittäistavarakauppaketju K-citymarket on kunnostautunut kaksikielisyydessä: koteihin kuukausittain jaettava mainoskatalogi on suomeksi sekä ruotsiksi. Tuotteiden nimissä on ensimmäisenä ruotsin kieli ja vasta toisena suomen kieli. Suomen kieli on tosin isommalla kirjasimella, mutta silmä osuu ensimmäisenä ruotsin kieleen, mikä on häiritsevää – siis maan valtaväestöön kuuluvan suomenkielisen kannalta. Suomen kielilaki ei koske yksityisiä yrityksiä, joten ilmeisesti joku [...]

Read Full Post »

Ruotsinkieliset

Käsite ruotsinkielinen on hieman kyseenalainen, sillä kysymys on vain siitä, minkä kielen vanhemmat päättävät rekisteröidä lapsensa äidinkieleksi. 32 % ruotsinkielisistä ilmoittaa suomen olevan heille äidinkielen vertainen kieli (Lähde: Folktinget, 2005. Suomenruotsalainen identiteetti.). Jos tämä osuus vähennetään ruotsinkielisten määrästä, on ruotsinkielisiä Manner-Suomessa 3,5 %. Turkulainen T. Jokinen kritisoi Hesarin Nyt-liitteessä 47/06 ollutta juttua Rkp:n Stefan Wallinista [...]

Read Full Post »

Svenska Finlands folktingin (Folktinget) Henrika Zilliacus-Tikkanen ja Viveca Lahti kirjoittavat Aamulehden Mielipide-sivulla 30.10.2006 Suomen työelämässä tarvittavan yhä useammin ruotsin kieltä. Kirjoittajat viittasivat kolmeen selvitykseen, joiden nimiä ei mainittu. Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) selvityksessä (Työelämän murros heijastuu osaamistarpeisiin, 2005) ruotsin osuus nousi edellisestä vuodesta lähes 15 prosenttiyksikköä. Jyrkälle nousulle löytyy selitys vain vuoden 2004 alussa voimaan astuneesta [...]

Read Full Post »

Pakkoruotsi kouluissa

Kielitaito ei ole ainoastaan viestinnän väline vaan vaikuttaa myös asenteisiin. Kulttuurit avautuvat kielten osaamisen kautta. Kielten osaajia on yritetty lisätä jo kauan, mutta lukioissa kolmen kielen opiskelu on vain vähentynyt 2000-luvulla. Vuonna 2004 lukion oppimäärän suorittaneista B2- tai B3-kielenä suoritti saksan opinnot 21,4, ranskan 11,6, espanjan 3,3 ja venäjän 1,7 prosenttia. Luvut ovat kaukana Suomen [...]

Read Full Post »

Pakkoruotsi työpaikoissa

Kielilainsäädäntömme ei kestä tarkastelua demokratian ja tasa-arvon kannalta. Lainsäädännössä suomi ja ruotsi ovat tasavertaisia kieliä. Tähän perustuu myös koulujen aine ”toinen kotimainen”. Tasavertaisuudesta on todellisuudessa tehty epätasa-arvoa: 5,6 ja 93,6 prosentin väestönosien kielillä on periaatteellisesti sama painoarvo; yksi ruotsinkielinen vastaa 17:ää suomenkielistä. Esimerkiksi ruotsin taitoa vaaditaan kokonaisilta ammattiryhmiltä, vaikka viranomaisen alueella asuisi vain muutama prosentti [...]

Read Full Post »

« Newer Posts