Sunnuntai 15. heinäkuuta 2018
 
RSS-syöte

KirjaÄlykkyys määritellään yleensä siten, että yksilö on älykäs, jos hän menestyy älykkyystestissä tai koulussa. Älykkyydellä siis tarkoitetaan aivojen kykyä käsitellä tietoa. Älykkyyttä voisi verrata tietokoneen prosessoriin: mitä parempi prosessori korvien välissä, sitä älykkäämpi ihminen on.

Käytännön tasolla aivojen kykyyn käsitellä tietoa, vaikuttavat perintötekijöiden lisäksi myös kasvuympäristö (virikkeellinen/ei virikkeellinen, mahdollisuus käyttää älyä/ei mahdollisuutta käyttää älyä yms.) sekä se, minkä verran älyä on harjoitettu (pitkä koulutus/lyhyt koulutus, hyvätasoinen koulutus/huonotasoinen koulutus yms.).

Älykkyydestä ei ole kuitenkaan mitään hyötyä, jos ihmisen ajattelua ohjaavat älyn sijaan asenteet – ihmisestä tuleekin tyhmä. Yleensä älykkyys sekä viisaus erotetaan toisistaan, mutta laajentaisin älykkyyden käsitettä siten, että jos ihmisen ajattelu ei ole myös käytännön tasolla älykästä (eli objektiivista, johdonmukaista, järkevää, ei tunneperäistä jne.), ei ihminen ole älykäs.

Kirjoita kommentti